JukkaKivimki

Osaamisen kehittämissuunnitelma osaksi nuorten oppivelvollisuutta

Uuteen hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus oppivelvollisuuden yläikärajan korottamiseen 18 vuoteen. Kirjauksen mukaan oppivelvollisuuden sisään rakennetaan erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin. Kirjauksen perusteella oppivelvollisuus ei sisältäisi velvollisuutta koko tutkinnon suorittamiseen.  Toisen asteen tutkinnot ovat nimellismitoitukseltaan kolmivuotisia ja käytännössä 18 vuoden ikäraja täyttyy ennen tukinnon loppuun suorittamista.

Nykyisellään oppivelvollisuus kattaa vain perusopetuksen ja oppivelvollisuus päättyy 17 ikävuoden täyttyessä joka tapauksessa, vaikka perusopetuksen oppimäärää ei olisi suoritettu. Ikään perustuva oppivelvollisuuden raukeaminen on kuitenkin aika harvinaista. Keväällä 2019 julkaistun tilaston mukaan lukuvuonna 2017/2018 oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita oli koko maassa yhteensä 436, mikä vastaa 0,75 % peruskoulun päättäneestä ikäluokasta. Lukuvuonna 2016/2017 vastaava luku oli 314 henkilöä, eli 0,54 % ikäluokasta

 Niitä nuoria, jotka kylläkin suorittavat oppivelvollisuutensa, mutta eivät enää sen jälkeen jatka opintojaan on jonkin verran enemmän. Vuonna 2017 peruskoulun päättäneistä 1 764 henkilöä, eli 3,1 % ei jatkanut missään tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Tämäkään joukko ei ole kovin suuri, mutta juuri tähän ryhmään hallitusohjelmaan kirjattu oppivelvollisuuden pidennys kohdistuisi selkeimmin. Hallitusohjelmakirjaus ei tämänkään ryhmän osalta merkitsisi jatko-opintoihin hakeutumisen pakkoa. Eihän meillä perusopetuksessakaan ole koulupakkoa. Kotikoulu on täysin laillinen järjestely.

Oppivelvollisuus on sananmukaisesti velvollisuus oppia, siis kehittää osaamistaan, ei velvollisuus olla opiskelijana jonkun oppilaitoksen kirjoilla. Osaamisen kehittämisen vaihtoehtojen moninaisuus tulisi ottaa huomioon oppivelvollisuuden sisään rakennettavia opintomuoto- ja tukimuotoja kehitettäessä.

Nähdäkseni jokaiselle nuorelle tulisi laatia henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma jo peruskoulun päättövaiheessa.  Tätä suunnitelmaa sitten päivitettäisiin nivelvaiheen opinnoissa ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan toisen asteen tutkintoihin tulisi voida sisällyttää myös nivelvaiheen opintoja.  Suoritettava tutkinto ei välttämättä ole vielä nivelvaiheessa tiedossa, joten käytännössä tämä vaatii muokkausta myös toisen asteen tutkintojen rakenteisiin.

Ammatillisen koulutuksen aloittaneista nuorista 7,1 % keskeytti opintonsa lukuvuonna 2016/2017 heistä 0,7 % jatkoi opintoja muulla koulutussektorilla. Lukiokoulutuksen osalta vastaavat luvut olivat 3,1 % ja 1,5%. Koulutuspolun keskeyttäjiä ja vaihtajia on siis kaikkiaan ollut noin 10 % koko nuorisoikäluokasta. Keskeyttämisen syyt ovat moninaiset, mutta varmaankin ainakin yhtenä syynä keskeyttämiselle on ollut kokemus väärästä valinnassa opintoihin hakeuduttaessa.

Oppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen saakka ei sinällään estä keskeyttämisiä, mutta samassa yhteydessä, kun tutkintojen rakenteeseen lisätään mahdollisuus sisällyttää niihin nivelvaiheen opintoja, tulisi kiinnittää huomiota kokonaisopintopolkujen pituuksiin tilanteissa, joissa suoritettava tutkinto vaihtuu kesken opintopolun. Ammatillinen koulutus on jo nyt osaamisperusteinen ja vastaavaa muutosta voisi odottaa myös lukiokoulutuksen puolelle.  

Mahdollisuus myöhemmin toisen asteen tutkintoihin sisällytettäviin nivelvaiheen opintoihin tulisi olla tarjolla myös niille nuorille, joilla olisi hyvät opiskeluvalmiudet toisella asteella, mutta päätös hakeutumisesta tutkintoa suorittamaan ei ole vielä kypsynyt. Ei olisi tarkoituksenmukaista ohjata nuorta opiskelemaan oppivelvollisuuden vuoksi ”jotakin”, vaan sellaisia opintoja, joita hän voisi sisällyttää vielä tuntemattomaan tutkintoonsa. Tavoite tutkintoon hakeutumisesta kirjattaisiin silloin henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan vasta myöhemmille vuosille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JukkaKivimki kuva
Jukka Kivimäki

Yksinkertaisimmillaan homma hoituisi siten, että kotikunta takaisi opiskelupaikan lukiossa taikka lukioon valmentavassa koulutuksessa kaikille niille peruskoulun suorittaneille, jotka eivät jostain syystä hakeudu ammatillisen koulutuksen puolelle. Jos perusopinnot ovat jääneet puutteellisiksi, niin sitten kymppiluokalle ym. tukitoimiin.

On syytä huomata, että Suomessa lukioiden kouluverkko on paljon tiheämpi kuin ammatillisten oppilaitosten verkko ja että ammatillinen koulutus suuntautuu työelämän eri ammatteihin.

Toimituksen poiminnat